keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

Keittiöjakkara -viimeinkin



Olen jo pitkään etsiskellyt keittiöjakkaraa, vanhaa sellaista, turhaan. 

Viimein sain sellaisen, syntymäpäivälahjaksi, muutama viikko sitten. 
Jakkara on mummuni vanha ja siinä on tuollainen hauska kääntyvä porras.




Isäni entisöi sen täysin, purki osiin, hioi, kokosi uudellen ja maalasi valkoiseksi. 
Se on ihan täydellinen!

Leevi on kuvausrekvisiittaa :)

Ja tiskipöytää ei todellakaan ole stailattu, tai edes siivottu kuvausta varten... 
kuten kuvasta näkyy...




Arttu ei puolestaan ollut oikein innostunut kuvauksesta.




Tähän sopiikin jatkoksi vielä Leevin tämän hetken lempinukkumispaikka, 
se on eteisessä raapimispuun ja seinän välissä...




Juuri tuossa kohdassa onkin tavallista lämpimämpi kohta lattiassa, Leevi on tarkka :)

Laura

5 kommenttia:

  1. Aivan ihana keittiöjakkara! Aika paljon kivempi ku tommonen perus putkijalkahässäkkä. Me likes!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kyllä vanhassa on aina vara parempi :)

      Poista
  2. Pitäähän kissalla jakkara olla:D Ihana Leevi ja Arttu!

    VastaaPoista